Ammatillisen koulutusorganisaation hallinnon, rahoituksen ja johtamisen tunteminen

Mistä tulee ammatillisen koulutuksen rahoitus?

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen hallinto, ohjaus ja rahoitus

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammatillinen_koulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=f

Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat talousarvioesityksen mukaan vuonna 2012 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 700 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 974 milj. euroa
Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein.  Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Rahoitus perustuu suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville yksikköhinnoille.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa (mm. oppilaitosmuotoinen koulutus/oppisopimuskoulutus, erityisopetus). Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Kutakin koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella.

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus 2014-2016

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Toisen_asteen_rakenneuudistus/?lang=fi

Toisen asteen uudistuva ammattikoulutus:
Koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Maailma muuttuu ympärillämme ja ammatit muuttuvat sekä niiden osaamistarpeet. Vähenevällä rahoituksella olisi saatava entistä vaikuttavampaa ammatillista koulutusta.
Reformissa uudistetaan toimintalainsäädäntö sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmät. Siis kaikkiin keskeisiin toimintamalleihin puututaan ja pyritään uudistuksiin. Muutoksien on tarkoitus olla voimassa vuonna 2018.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistaan siten, että se palkitsee merkittävästi nykyistä enemmän tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

Rahoituksen periaatteita, joita kansainvälistyminen vaatii resursseihin;
Opiskelija vaihdon ja erityisesti työssäoppimisen kehittäminen ja ylläpitäminen.
Partnereiden lähettämien opiskeljoiden vastaanottaminen.
Opettajien työelämäjaksot ulkomailla.
Opettajien asiantuntijavaihdot.
Yhteistyöprojektit ja EU-hankkeisiin osallistuminen, kokoukset ja työskentely niiden välillä.
Kielitaidon parantaminen.
Vieraskielisten opintojaksojen suunnittelu.
Opetusmenetelmien kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä.
Kodissa tapahtuva kansainvälistyminen, kansainvälisyyskasvatus ja teemäpäivät.

Rahoituksen organisointi ja työnjako;
Opetushallitus myöntää vuosittain erillismäärärahaa kansainvälisiin hankkeisiin.
Vastuualueet jakautuvat  eri toimijoiden kesken siten, että

-Kuntayhtymän johto  (hallitus) hyväksyy kansainvälisyysstrategian ja strartegisten linjausten muutokset. Kuntayhtymän johtaja osallistuu yhteyksien luomiseen ja allekirjoittaa yhteistyösopimukset. Ammattiopiston johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja uudet projektit.

-Kansainvälisyyskoordinaattori kehittää ja ylläpitää kansinvälisyyden toimintasuunnitelmaa yhteistyössä tulosalueiden kanssa.

-Kuntayhtymän kv- tiimi tekee kv- pelisäännöt ja prosessien kuvaamiset eri tulosalueille ja ennakoi rahoitustarvetta.

-Tulosalueiden kv-vastaavat toimivat opintoalojen kansainvälisyydestä vastaavien opettajien kanssa ja valmistelevat hankehakemuksia.

-Opiskelijat toimivat opiskelijayhdistyksissä toimien hankkeiden valmistelussa ja edustaja kuntayhtymän kv-tiimissä.

- Hamkissa terve talous, on toiminnan perustana ja ajantasaista tietoa tuottaa toiminnanohjausjärjestelmä.
Rahoitus on indikaattoripohjainen, tuloksiin perustuva.  Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46%) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2%), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4%), opiskelijapalautteeseen (3%), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen  (3%) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3%).

Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2%), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4%), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1%)  sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8%).  

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/amk/amkrahoitus/amkrahoitus/Sivut/default.aspx

Miten ja milloin ja mille ajanjaksolle rahoitusta anotaan?

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu pääosin suoritteiden perusteella ammattikorkeakoulujen kesken . Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.
  http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi


Miten hallinto rakentuu eri toimijoissa AMK:ssa ja ammattiopistoissa? Minkälaiset organisaatiokaaviot olisi nähtävissä?
Ammattokorkeakoulussa hallinto rakentuu HAMK


HAMKissa  johtosäännöllä määrätään organisoinnista, johtamisesta sekä vastuista ja päätösvallasta. Ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus, jossa on edustettuina omistajat sekä työelämä, opiskelijat ja henkilöstö. Ammattikorkeakoulua johtaa rehtori-toimitusjohtaja. Toiminta- ja talousvastuu on yksiköillä. Rehtorin tukena toimii johtoryhmä sekä laadun- ja riskienhallinnan ryhmä. Kaikilla yksiköillä on oma johtoryhmänsä.​ Yksikönjohtaja, koulutuspäällikkö, opettajat.


http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/laatujarjestelma/hamkin-johtamisjarjestelman-kuvaus/Sivut/default.aspx

Mitkä ovat ammatillisen koulutuksen rahoituksen lähteitä? Tekes, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Yksityiset säätiöt, Suomen akatemia, ESR, ja muut kansainväliset rahoittajat.

Ohjaava opettaja Hamkista kertoi, että pääasiassa suurin osa rahoitusta tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.